Kaikki muut ovat olleet ällistyttävän nopeita kirjatessaan ylös Tornion kuulumisia, kirjoituksia on ollut antoisa lueskella myös näin ensi vuoden kisajärjestäjän näkökulmasta. Tornion kisat olivat huisin hienot, mutta silti Blomsterin Pena muisti likimain joka kerta HSKH:laisen lähtiessä radalle kuuluttaa, että ensi vuonna hakunilalaiset varmasti järjestävät Vantaalla kaikkien aikojen hienoimmat SM-kisat. Sehän me tehdään, tietenkin :)

 1245242361_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Meidän reissu alkoi torstaina iltapäivällä, kun koukkasin Myllypurosta mustan hevosemme borderterrieri Nyytin matkaan mukaan ja ajelin Alman ja Nikin luo Herttoniemeen. Puksuttelimme yöjunassa Ouluun ja sieltä ajelimme majapaikkaamme Ilmolaan Keminmaalle. Kaunis, tunnelmallinen vuonna 1930 rakennettu mökki joen rannalla oli mitä parhain yöpaikka.

Perjantai kului nopeasti kisapaikalla hengatessa ja leiriä pystyttäessä. Lauantaina päästiin sitten tositoimiin joukkueradalle. Lähdettiin Oton kanssa radalle HSKH:n toisena koirakkona kuten Ylöjärven ja Varkauden kisoissakin. Ensimmäinen joukkueemme jäsen, parson Mimmi & Lauri olivat saaneet puomin alastulosta vitosen, ja meille Oton kanssa myös vitostulos, Otto lopetti kepit kesken. Video

Minä olin pitänyt naiskuuluttajaa hyvänä ja ajan tasalla olevana, mutta ihan kuin hän tuolla videolla kuuluttaisi matkaan Tampereen Seudun Koiraharrastajat… Minua ainakin harmitti kun mieskuuluttajan mukaan radalla juoksi mm. Sari Saukko tai Hanna Peipponen…

HSKH:n minijoukkueen tulokseksi jäi tuo 10, kun tanskalais-ruotsalainen pihakoira Bebbe & Lauri tekivät nollan. Arille ja parson Esmelle harmillinen hylky, kun Ari liukastui ja Esme pääsi hyppäämään puomin jälkeisen takaakierron väärältä puolelta. Joukkueen sijoitus oli 12.

 

Ihan kuin meidän minijoukkueet olisi aina valittu ohjaajien nimien mukaan! Ylöjärvellä ja Varkaudessa edustivat Meri, Mari, Ari ja Kari ja nyt Torniossa Närhi, Rastas ja Saukko.

Sunnuntaina yksilökisan hyppiksellä Otto yllätti hyvällä vauhdillaan. Ihanneaikaan olisi ollut kaikki edellytykset, mutta mentiin 0,99 sekuntia yli kun kaarrokset pääsivät valumaan turhan paljon. Sijoitus oli hyppyradan jälkeen 27. Oton kanssa päästiin kisaamaan kuivalla kentällä, harmitti niitten puolesta jotka lähtivät loppupäässä ja kärsivät märästä alustasta. Video

Finaaliradalle lähtiessä oli älyttömän hyvä fiilis. Anders oli tosi tarkka kontakteista ja tiesin, ettei Oton keinu menisi läpi, mutta silti ikinä ei ole ollut noin mukava tunne lähteä radalle. Se sitten kostautui löysyytenä ja Otto pääsi ohi parista hypystä. Varsinkin putken jälkeinen valuminen oli erittäin tyypillistä Otolle, mutta nyt en saanut ajoissa korjattua sen linjaa. Video löytyy täältä, http://www.royalcanin.fi/agism09/ mini024

Finaaleissa riitti jännittämistä, mutta vielä tällä kertaa jäivät HSKH:laiset ilman mitaleita. No, sitä makeammalta se menestys sitten maistuu omissa kisoissa :)

Sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi jäätiin vielä Keminmaalle ja maanantaina ajeltiin Helsinkiin. Tuo yhdeksän tunnin ajomatka ei tuntunut lainkaan pitkältä, mihinkäs kauemmas sitä voisikaan lähteä näyttelyyn jahka pikkupojat kasvattavat turkin takaisin.

Upeat kisat, upea tunnelma!