...siis lauantain MM-karsinnat Liedossa Oton ja minun kohdalta. Muuten aivan loistavat ja jännittävät kisat jos ei omaa töppäilyä lasketa mukaan.

Ekalla radalla päästiin sentään melkein puoli rataa ennen kuin Otto livahti putkeen jonne upposi moni muukin koira, mutta toisella radalla ei pysynyt pakka lainkaan koossa ja väärä este koitui kohtaloksi heti kahden hypyn jälkeen.

Jännitys ei vaivannut liikaa ja helteestä huolimatta oma olo oli hyvä ja Ottokin saanut olla koko päivän varjossa, miksi sitten totaalinen romahdus tulostasossa?!? En keksi muuta syytä kuin sen, että omat ajatukset olivat liian levällään. Keskittyminen ei ollut kunnollista kun samalla pähkäili montaa muuta asiaa. Uskaltaako tähän maailman aikaan ostaa asunnon, olisiko mitään järkeä muuttaa keskelle teollisuusaluetta työpaikkansa naapuriin, paljonko pystyisi lainaa kuukaudessa lyhentämään, minkälainen tilanne töissä odottaa kun sinne joutuu karsintojen jälkeen palaamaan, miksi minä taas käyttäytyin typerästi ja sain ystävän hämilleen.

Keskittymiskyky, se minulta puuttuu.