Eilen sunnuntaina treenailtiin Jepin kanssa parin viikon tauon jälkeen Johannan johdolla Ojangossa. Ohjelmassa oli välistävedon opettelua. Kuinka se voikaan olla niin vaikeaa? Itse se välistäveto-osuus sujui hyvin, mutta ohjaaminen seuraavalle hypylle olikin hankalampaa. Lopulta saatiin onnistuneita suorituksia aikaan, kun muistin itse pysyä tarpeeksi kaukana esteistä.

Tehtiin myös 11 esteen pätkää, jossa oli ennestään tuttuja hyppykuvioita. Helppo juttu Jepille, ihana miten se irtosi hypyille ja osasi kiertää takaa niin että ehdin tehdä valssit valmiiksi. Sivusuunnassa sain Jepin irtoamaan jopa liikaa, ei se tarvi niin voimakkaita ohjauksia kuin luulin. Nyt hypeltiin jo medi-korkeuksia, olisiko hyppykorkeus ollut 45 cm.

Jepsun treenien jälkeen oli hyvä siirtyä kuunteluoppilaaksi koulutusohjaajakurssille. Itse kävin kurssin vuonna 2004, ja meininki nykyisellä kurssilla vaikuttaa paljon perusteellisemmalta, onhan kurssi myös tuplasti pitempi. Keinun alkeisopetukseen sain hyviä vinkkejä, jospa lähdettäisiin jo tällä viikolla treenaamaan keinua Jepin kanssa.

Koulutusohjaajakurssin jälkeen pikainen varikkopysäys Bodomissa ja takaisin treenaamaan. Oi mitä luksusta kun sateelta pääsi suojaan uuteen Sporttikoirahalliin. Lämmin, valoisa ja tilava halli sekä hyvä pohja, jolla oli ihana juosta, Otto ainakin tykkäsi kovasti. Jep oli uudessa paikassa ja ennen kaikkea uudessa seurassa hiukka hämillään, mutta jaksoi se muutaman pätkän keskittyä. Kuinka ollakaan radalla oli sopiva välistävetokohta, ja edelleen se oli yhtä hankalaa se välistävedon jälkeiselle hypylle ohjaaminen. Kontakteja en tehnyt vielä uudessa ympäristössä, ensi kerralla sitten.