Ensimmäinen viikko lomaa takana. Ikinä ennen en ole pitänyt koko neljää viikkoa putkeen mutta tuleepa nyt kokeiltua tämäkin vaihtoehto. Vielä siis kolmisen viikkoa jäljellä. Nytkö pitää alkaa jo ahdistua siit että kohta se loma loppuu...

Loma aloitettiin agin SM-kisojen merkeissä. Tavoite saavutettiin, päästiin Oton kanssa finaaliradalle, tosin kovin kököllä suorituksella (VIDEO). Railan sanoja lainatakseni myöhästyneitten valssien rata. Ihanneaika oli mielestäni aivan liian löysä, kun tuolla meidän suorituksella mentiin reilusti alle ihanneajan, sijoitus taisi olla 53. eli ei tosiaankaan finaaliainesta.

Finaalirata (VIDEO), tai siis radan alku, tuntui mun ohjaustaidoille liian hankalalta vaikka kovasti yritinkin itselleni toisin uskotella. Pakkovalssimaiset ajoitukset on mulle vaan tosi vaikeita. Radalla tuntui että olin kakkosesteen jälkeen peruuttanut jo ikuisuuden mutta silti käännyin liian aikaisin. Olin peruuttanut ehkä tarpeeksi pitkään mutta väärään suuntaan, hyvä Mari... Jotain hyvääkin, keppien jälkeinen sivuirtoaminen ja hyppy sujui hyvin, Oton vauhti tuntui myös ihan ok:lta.

Tuorlan juhannuskisoissa omat ohjauskämmit sen kuin jatkuivat. Ekalla radalla samantyyppinen ajoitusvirhe kuin ässämmien finaaliradalla, pidän välistävedossa liian pitkään ja olen myöhässä, helpottaisi jos osaisi liikkua samalla kun ohjaa. VIDEO. Hyllytettiin kuitenkin vasta puomin jälkeen kun Otto painuu putkeen. Näinhän kävi finaaliradallakin, pitää vissiin alkaa kiinnittää huomiota putkeen karkaamisiin. Jälleen etsittävä myös jotain hyvää, eli loppusuora oli sujuva, monella oli siinä vaikeuksia kun ohjaajat eivät lähteneet tarpeeksi ajoissa liikkeelle. Oli ihana nähdä miten koirilla riitti vauhtia loppusuoralla, mutta se ei ollut kivaa katseltavaa miten monelle ohjaajalle se tuotti hankaluuksia.

Tulihan Tuorlasta sentään yksi nolla, kun hyppyradalta onnistuttiin vääntämään virheetön rata (VIDEO). Miten voikin olla radalla niin hukassa. Monessa kohtaa heitin vaan Ottoa siihen suuntaan johon luulin radan jatkuvan olematta kuitenkaan varma että onko siinä suunnassa edes oikea este... Ei tuo video niin pahalta näytä miltä tuntui, mutta kyllä siinäkin näkyy oma epävarmuus.

Jopas tämä nyt onkin vaikeaa. Olen tottunut kontaktivirheisiin, mutta nämä omasta ohjauksesta aiheutuvat virheet ja hidasteet tuntuvat tosi typeriltä. Kai se on vaan kisattava että rutiinia taas löytyy. Harjoitellakin kai pitäisi niin kauan kuin vielä saa ohjatuista treeneistä nauttia :)