Viime talven ajan saatiin nautiskella hallivuorosta jopa kolme kertaa viikossa, tänä talvena täytyy tyytyä yhteen tuntiin. Pitää siis hyödyntää Ojankoa niin pitkään kuin pystyy, tänä aamuna ajeltiin aamulenkille ja treenaamaan.

Ohjauksellisesti Jepsun kanssa isoin ongelma on kun se kieltää hypyillä hyvin helposti jos yhtään lähden vaikka peruuttamaan ja yritän ennakoida käännöstä. Tämä ongelma on ollut jo pitkään, miksen siis ole systemaattisesti lähtenyt sitä treenaamaan kuntoon?!? Olen vaan pyrkinyt ohjaamaan nuo kohdat loppuun asti käännösten venymisen uhalla.

Tänään yhdellä hypyllä treenatessa Jepsu otti mun liikkeen muutoksen niin voimakkaasti, ettei edes hypyn takana odottava lelu vetänyt sitä hypyn yli kun itse jarrutin. Tuosta ei voinut kuin parantaa. Oma liike tasaisemmaksi ja jo sain kahjon ymmärtämään että yli saa hypätä kun käsky on annettu vaikka itse jo liikunkin muualle. Ahkeraa treeniä, jospa me kohta tuokin jo osattaisiin.

Lisäksi takaaleikkaustreeniä kepeille, sen Jep osaa. Hakisipa yhtä hyvin hypyt kuin hakee kepit vaikka itse tekisin mitä.

Ja sitten se tärkein, me ei edes oltu Ojangossa yksin ja silti treenattiin ilman mitään ongelmaa :) Minä otin häiriötä kun naapurikentältä kuului läpi läpi ja eteen, Jep katsoi mua vaan ihan sen näköisenä että älä nyt sinne tuijota, ruvetaan hommiin :)