Treenailua on jatkettu tutulla maanantaikaavalla mutta mitään ei ole tullut kirjattua ylös vaikka tarvetta olisi ollut. Agility on paras tapa unohtaa tylsät työjutut, mutta jotenkin ne työajatukset vie kotiin päästyä kuitenkin voiton ja tuntuu ylivoimaisen vaikealta saada aikaiseksi mitään kirjallista tehdyistä treeneistä. Nyt kun on neljä päivää ollut niiskuttava ja kuumeileva sohvan vanki niin voisi hyödyntää ajan muutenkin kuin vastailemalla työsähköposteihin parin tunnin välein.

Jepin kanssa oltiin agikisaamassa oman seuran kisoissa Vuokkoset Areenalla helmikuun lopussa. Ekat ”oikeat” kolmosluokan kisat muuten. Jepillä oli pitkä päivä kun ensin kisattiin Oton kanssa, sen aikaa Jep oli lunkisti häkissä hallin nurkassa. Vähän jännitin että vaikuttaako pitkä odottelu Jepsuun mutta hyvin se keskittyi.

Oton kisoista ei sen enempää kuin että tarttis ehkä treenata jos tahtoisi onnistua kisoissa. Hyppyradalta tehtiin sentään nolla mutta hui että miten paljon annetaan aikatasoitusta sylilähdössä ja kaarroksissa. Agilityrata kaatuikin taas siihen mihin meillä Oton kanssa radat yleensä, eli jos alku on yhtään kimurantimpi niin Otto ehtii väärälle esteelle ennen kuin itse saan rytmistä kiinni.

Jepsun kanssa sen sijaan tehtiin kolme omasta mielestä reilusti plussan puolelle jäänyttä rataa, virheet voi panna ihan omaan piikkiin ja ottaa virheistä opikseen.

Eka rata oli tosi helppo. Viilattavaa löytyy: valssi pituuden ja keppien jälkeen olisi pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin, puomin alastulossa pitäisi malttaa pitää niin pitkään että on itse päässyt niihin asemiin mihin oli suunnitellut pääsevänsä. Kiitos Annalle että annoit ajattelemisen aihetta kysymällä millä vapautan Jepsun kontakteilta jatkamaan matkaa. Jaa-a, enpäs osannut vastata. Treeneissä se on ihan selvä, seuraavan esteen käskyllä saa jatkaa matkaa tai jos lopetetaan siihen niin tule ja palkka. Miksi se kisoissa sitten on kääntynyt siihen, että hyvä on se sana jolla annan jatkaa matkaa. Tämä asia pitää miettiä. Treeneissä en koskaan vapauta hyvä-sanalla, kehusana on hieno ja sillä Jep ei treeneissä lähde kontaktilta. Kisoissa se vapauttaja taitaa tosin olla mun liike, ja niinhän se ei saisi olla.

No, jatkan kontaktimietiskelyä itsekseni, mutta ekasta radasta jäi vielä mieleen musta mutkaputki. Vaikka tietää että se hidastaa koiraa, niin silti rytmin katkeaminen tulee yllätyksenä ja tulee sijoittuneeksi vähän liian pitkälle. Videolta ei näy, mutta Jepsu liukasteli kovasti putkista ulos tullessaan. Ekalta radalta tulokseksi puhdas rata.

Jos eka rata oli yksinkertainen ja helppo niin tokassa riitti enemmän haastetta. Suunnitelmana oli liikkua pitemmälle A:n aikana jotta olisi ehtinyt kunnolla valssaamaan mutta suunnitelma jäi puolitiehen ja tuloksena pudonnut rima ja melkein hylky. Ihana kiltti mustavalkoinen kun ei mennytkään putkeen vaikka meinasi.

Keinun jälkeiseen kuvioon en keksinyt muuta ratkaisua kuin kammoamani takanaleikkauksen. Näkyy että ajatus on jo siellä leikkauksessa kun en ohjaa muuria ja kiltti-Jep tulee ohjaamattomuuden mukana muurin ohi. Itse se leikkaus olikin oikein onnistunut, mutta leikkauksen jälkeen Jep pääsee selän takaa uudestaan muurille. Tällä radalla näkyi puomilla se että Jep ottaa liikkeeni vapautuksena. Ja vielä sellainen huomio, että taisin olla ainoa maksiohjaaja joka ehti ennen koiraansa maaliin :)

Hyppyradalla en oikein osannut päättää että minkälaiset ohjaukset valitsisi kolmoshypyltä ekalle putkelle. En tainnut edes kertaakaan kokeilla tuota valssiratkaisua rataantutustumisessa, eikä se kauhean nätti ole kun valssit on myöhässä mutta rimat pysyi, se oli Jepsulta hyvin kestetty. Sitten samantyyppinen virhe kuin edellisellä radalla, eli ajatus oli jo hypyssä jonka olin päättänyt ohjata tarkasti enkä ohjannut edeltävää hyppyä ja Jep tuli ohi. Jepin kanssa pitää aina muistaa ohjata JOKAINEN este huolella.

Viimeisimmissä Vuokkosten ryhmätreeneissä yhtenä teemana oli ennakoiva sijoittuminen. Mun ennakoivuus - kauhealla kiireellä seuraavaan ohjaukseen - ei sopinut Jepsulle lainkaan, rimoja ropisi alas. Omaa ohjausta rauhoittamalla rimat sai pysymään.

Lauantaina pääsee kisaamaan Kirkkonummelle pari rataa. Tuloksista viis, pääasia että saa taas testata onko viime kisojen ja treenien virheistä ottanut opiksi :)