Tällä kertaa ei tarvi tyytyä vara-Jepsujen videoihin vaan kuvissa esiintyy sankari ihan itse. Olipa tosi mukava saada pitkästä aikaa videokuvaa treeneistä, kiitos kuvaajalle!
 
23.1.2013 Sporttistreenien eka ratayritys kokonaisuudessaan
 
Kun maanantain treeneissä vihdoin ymmärsin rintamasuunnan vaikutuksen kieltäytymiseen/hyppäämiseen niin keskiviikon treeneissä Sporttiksella tuota pääsi testaamaan useammassa pyörityskohdassa, sattuipa sopivasti. Ja pyörityshän toimi! Ekalla kierroksella on meidän paras pyöritys ikinä. Loput toistot ei olleet yhtä täydellisiä mutta silti paljon parempia kuin aikaisemmin. Jaksoin ihmetellä moneen kertaan että Jep hyppää vaikka seison paikallani.
 
Muitakin plussia:
+ sivuirtoaminen puomin alastulolla, kesti tuon joka kerta
+ pussin jälkeiseen putkeen enempiä kyselemättä vaikka olin jäljessä, seuraavilla kierroksilla vielä parempi
+ meni renkaan vaikka väliin jäi hyppy
 
Videonpätkiä olisi enemmänkin kun saisi aikaiseksi koota niistä jotain järkevää. Alkusuoran muurinjälkeinen rima putosi useasti, parhaiten alkusuora meni kun en äänellä käskyttänyt muuta kuin lähtöluvan.
 
Aikaa oli jäljellä vielä viitisen minuuttia ja minulta kunto loppu, niinpä kouluttajamme hyppäsi kylmiltään Jepsun ohjaimiin. Ei se niin helppoa ollut Sepollekaan vaikka hän ison osan Jepsun käyttöohjeista on mulle opastanut :D Erityisen hieno on Sepon kädenojennus ja irrotus ennen kuin mennään A:n alle putkeen.
 
Loppuun vähän huono(nohko)ja uutisia Kirpan jalasta. Kirpan pikkupentuaikainen tötterö oli liian pieni ja vasta tänään tajusin että ylettää nuolemaan polven leikkaushaavaa. Eilen haava oli vielä ihan ok mutta varmaan yöllä nuollut kun nyt haava punoittaa. Huomenna ollaan joka tapauksessa menossa Mevettiin niin nyt on varattu aika myös sitä varten että lääkäri katsoo onko haava ok. Tiedän, panikoin varmaan ihan turhaan ja olen vainoharhainen, mutta en vaan jaksaisi enää yhtään vastoinkäymistä tuon polven kanssa.
 
Ekojen leikkausten jälkeen haava pysyi koko ajan siistinä, nyt olin jo eilen huuhdellut sitä kun haava oli erittänyt jotain. Kir on aikamoinen jääräpää vaikkapa kynsiä leikatessa, yrittää rimpuilla, joten odotin haavan suihkuttelusta pienoista taistelua mutta se sujuikin ihan leikiten. Hurjimus alkaa taas kesyyntyä, ei vaan pidä antaa tippaakaan periksi.
 
Pieni tötterö päässään Kir on touhunnut kuin mitään ylimääräistä ei olisikaan, mutta tuo Roopelta peritty tötterö on järkytys. Kir istui ensimmäisen tunnin hievahtamatta paikoillaan ja nyt ongelmoi ja kitisee kun ei keksi tapaa syödä luuta. Jospa huomenna löytyisi välimallin lautasantenni loppuajaksi.