Kir korkkasi näyttelyuransa ja Otto palasi vajaan kahden vuoden tauon jälkeen näyttelykehään Lahti kv:ssä 27.4. Tuomarina irlantilainen John Walsh Jr. Hän kohteli aivan mahtavasti koiria, tumpelolle esittäjälle sen sijaan oli varsin suorasanainen... Kirpan vasen jalka on leikkausten jäljiltä vielä silmiinpistävän lyhytkarvainen joten nostin Kirpan pöydälle niin että oikea kylki tuli tuomariin päin. ”Are you trying to confuse me? What are you trying to hide?” ihmetteli tuomari ja tunki väkisin koiran vasemmalle kyljelle. Siinä sitten kerroin tapaturmasta kun tuomari kysyi mitä oli tapahtunut. Tuomari sanoi olevansa tottunut tutkimaan koirat aina noin päin, joten opinpa jättämään omat kuviot agilityyn, näyttelyissä varminta mennä totuttujen tapojen mukaan.

Kirpan tulokseksi JUN EH2 aivan Kirpan näköisellä arvostelulla: Young dog. Excellent temperament. Clean bite. Would prefer a cleaner eye. Needs more angulation in front. Has enough angulation in rear. Could be stronger on the move. Would prefer a cleaner colour.

Toinenkin opetus tuli päivään: hallissa Kirpan silmät rähmivät hurjasti, putsasin ne kehää odotellessa mutta seuraavalla kerralla pitää muistaa putsata silmät myös juuri ennen kehää. Kirppa oli jotenkin hirmuisen ponneton liikkuja, haisteli kovasti. Useampaan kertaan saatiin yrittää mutta ei sitä tavallista Kirppaa liikkeissä näkynyt. Taisin tartuttaa oman jännitykseni koiraan, kehäänmeno jännitti enemmän kuin mikään agistartti pitkään aikaan.

Otto ei pettänyt taaskaan, ERI ja ROP-vet: Nice mature dog. Nice sheaped head. With age missing some teeth. Good angulation front and rear. Moved well around the ring. Would prefer cleaner colour.

Sitten jännitettiin vielä Kirpan siskon & äidin tuomiot. Kirpan sisko Tilda esiintyi todella upeasti ja oli JUN ERI 2. Sisarusten äiti Hedda voitti valioluokan ja oli lopulta PN2. Hienot aatelisperheeläiset!

Otto oli kerran aikaisemmin päässyt veteraanien isoon kehään mutta koska minä en ollut koskaan päässyt niin nyt jäätiin odottamaan ryhmiä vaikkei mitään menestystä ollut odotettavissa. Otto tuumasi että pappakoirien ei tarvi osata esiintyä ja seisominen meni häsläämiseksi. Muut veteraanit edustavat kauniissa rivissä ja minä yritän saada Ottoa seisomaan :)

Osasi pappakoira vielä seistäkin niin halutessaan, ja melkein mahtui kuvaankin :)

Viikko Lahden jälkeen oli ilmoitettu parivaljakko myös Tampereelle, mutta viimehetken tuomarinmuutoksen takia jäätiin pois. Kir on kovin kehittymätön ja karvatkin irti, ja miksi maksaisin Oton hylätystä kun kuukauden päästä Otto täyttää 10 ja voidaan käydä hakemassa ilmaisia tai ainakin halvempia hylättyjä.