Eilen liideltiin Jepsun kanssa AgiMestassa just tismalleen kuten oltiin suunniteltu. Ainoa lipsahdus suunnitelmasta oli hyppysuora, jossa oli rengas keskellä maxikorkeudella. Se ei sitten onnistunutkaan, laskin renkaan minikorkeudelle. Sporttikoirahallilla sitten toivottavasti lisää rengastreeniä.

Puomia tehtiin moneen kertaan ja joka kerta ylösmenolle kunnolla pysähtyen ja alasmennessä ilman namialustaa. Hieno Jep, nyt se ei empinyt lainkaan puomille menoa kun tehtiin niin kuin on treenattu, ja alasmenot oli myös hallittuja. Nyt tuntui takapää pysyvän hyvin puomilla vaikka vauhtia oli ihan kivasti.

A:ta tehtiin myös. Agimestassa en vaadi A:n ylösmenossa pysähtymistä koska este on siellä sen verran liukas. Eipä ehkä ole tarvettakaan vaatia pysähtymistä, koska A:lle meno on Jepsulla varmempi kuin puomi.

Ja sit sitä valssausta ja tiukkoja kääntymisiä päästiin treenaamaan myös. Hyvin meni, mutta kunnolla pitää ohjata. Jos kovasti ennakoin kääntymistä hypyn jälkeen, niin Jep herkästi kielsi koko hypyn, mutta loppua kohden saatiin käännöksistä tiukat ilman kieltoja.

Tulipa mukava olo kun Inni-siskon ohjaaja kysyi treenien jälkeen, että milloinkas lähdette kisaamaan :D Ei edes harmita se että joutuu vastaamaan että ei ehkä koskaan, mulle riittää kun treenaaminen on niiiiin kivaa. Onni on harrastus jonka parissa saa ajatukset tehokkaasti pois töistä ja siitä kun mikään siellä ei suju...

Huomenna Oton kanssa ensin treenaamaan ja sitten kisoihin Masalaan. Uskaltaisikohan ottaa Jepsun mukaan AgilityAkatemian hallille, siellä toisella puolella kun ei ole tainnut olla ketään tehiksen treenien aikana. Kovasti houkuttaisi päästä tekemään Jepsun kanssa pari kertaa verkkokepit uudessa paikassa.