Rannikon Timon reenit on aina jotain semmoista mitä minäenvaanosaa. Puomin jälkeiset elämät, hallintaa vaativat kohdat, ne ei vaan ole Oton & mun juttuja. Tiistain tehistreeneissä päästiin kunnialla ekat neljä estettä ja sen jälkeen suunnilleen kolmen esteen pätkissä :) Nöyryyttävää mutta ah niin opettavaista :)

En kysynyt että saako piirrosta laittaa esiin joten jääköön sähköpostiin mutta itselle muistiin juttuja. 6-hypyn jälkeen valssi aloitettava ajoissa, muuten tuli koira jaloille. Pöytää ei osata, varsinkaan kun vieressä oli putki. Ei mennyt putkeen mutta ei kyllä mennyt pöydällekään vaan kiersi koko pöydän. Pöytätreeniä siis jos karsintoihin meinataan lähteä.

Vekkaukset ennen hyppyä tehtävä terävämmin, niin että kun koira hyppää niin pitää jo olla menossa että saa vedettyä koiraa omalla liikkeellä oikeaan suuntaan. Muutenkin pitää saada ohjaukseen kunnolla kulmia, kulmiin Otto reagoi hyvin, pehmeällä ohjaukselle se vaan kaartaa. Ja asennetta peliin, ei mitään löysäilyä ohjaajalta, koska Oton kanssa se löysäily kostautuu sillä että Otto kaarrattaa hakemaan vääriä putkia ja hyppyjä.

Saksalaisessa ajoitusta kuntoon, päästävä liikkumaan jo esteen taakse niin on kaikkein sujuvin. Kuinka vaikeaa voi olla putkesta kääntyminen - hyvin vaikeaa. Suorahkojen putkien jälkeen en saa Otto tarpeeksi hyvin haltuun vaan se kaaaaarrrrrrraaaaaaatttaaaa ja pahimmassa tapauksessa ehtii hyllyttää. Treenattava putkien jälkeistä haltuunottoa. Radalla kaksi kertaa samanlainen putkikohta ja joka kerta yhtä huonosti vaikka kuinka yritän merkata.

Jotain plussaa, taaksetyönnöt toimii meillä hyvin ja äärettömän hienoa putki-puomierottelua jälleen, osaa valita puomin silloin kun maltan olla ohjaamatta. Puomin jälkeen olikin sitten ehkä radan haastavin kohta, kun olisi pitänyt päästä irtoamaan sivusuunnassa. Yritin siihen sokkaria heti puomin jälkeen mutta en osannut aloittaa niin aikaisin että Otto olisi lukenut sitä kunnolla, Otto vilahti selän takaa väärille hypyille monta kertaa. Lopusta sentään taidettiin selvitä ilman ylimääräisiä esteitä.

Suurimpana miinuksena oman kunnon totaalinen loppuminen. Tylsää kun ei saa treeneistä kaikkea irti kun oma kunto on niin huono. Spurttitreeni tarpeen.

Keskiviikon OjankoCupissa Jep yllätti minut täysin upealla keskittymisellä vaikka vieressä tyhjällä radalla oli jokunen koirakko tekemässä esteitä. Rata oli mölliradaksi haastava ja vaati jopa ohjausta. 15 möllikoirakkoa tekivät vain kaksi nollaa ja Jepsun nolla oli jopa luokan kaikkein nopein suoritus, aika hurjaa. Meidän eka voitto siis, vaikka mulle voitto on jo se että uskallan osallistua ja Jep tekee parhaansa.